Vanhukset mukaan muotoilemaan ympäristöään

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
24.3.2015 klo 14.55

Kolmessa espoolaisessa vanhustentalossa kysyttiin asukkailta, mitä muutoksia ympäristöönsä he haluaisivat. Asukkaat ja hoitajat toteuttivat toiveet yhdessä ympäristömuotoilija Niko Riepposen kanssa. Yhdessä suunniteltiin esimerkiksi kukkalaatikot, joita pääsee kitkemään ja hoitamaan myös pyörätuolilla.

”Työni on toiveiden näkyväksi tekemistä”, Niko Riepponen toteaa ympäristömuotoilusta. Projektissa yksinkertaisesti mentiin paikalle ja kuunneltiin talojen henkilökuntaa ja asukkaita ilman lähtöoletuksia heidän rytmiinsä soveltuvalla tapaamisella kuten kahvihetkissä.

Osallistuva Espoo -kehitysohjelman kokeiluun lähti viime keväänä mukaan kolme taloa: Espoon keskuksen ja Soukan palvelutalot sekä Kauklahden asu ja elä -seniorikeskus.

Aiemmin Riepponen oli toteuttanut vastaavia projekteja kouluissa ja päiväkodeissa, joissa oli yhdessä suunniteltu ja rakennettu esimerkiksi pihoja. Koska palvelutalojen asukkaiden toimintakyky on jo heikko, sopivia yhdessä tekemisen tapoja löytyi hieman vähemmän, mutta mielipiteitä ja halua osallistua riitti.

Kukkia myös vuodepotilaille

Kauklahden vastavalmistuneen seniorikeskuksen asukasneuvoston keskusteluissa mietittiin ympäristöä ja todettiin, että talon isot lasitetut parvekkeet olivat jääneet kalustamatta. Kerroksissa asui lisäksi paljon vanhuksia, jotka eivät pysty liikkumaan pihalle. Haluttiin paljon kukkia ja yrttejä, joita asukkaat itse voivat kasvattaa ja leikata iloksi myös asukkaille, jotka ovat vuodehoidossa.

Jotta kasveja pystyi hoitamaan myös pyörätuolilla, täytyi parvekkeille suunnitella uudenlainen esteetön parvekelaatikko. Laatikot suunniteltiin ja rakennettiin kaupungin puutyöverstaalla pikaisesti, jotta asukkaat ja hoitajat pääsivät jo kesäksi istuttamaan ja hoitamaan taimia. Palaute on ollut lämmintä - itse kasvatettuja tomaatteja on syöty koko kesä.

Kokeiluista osaksi toimintaa

”Yhteisöllisyys ja asukkaiden toiveiden kuuntelu ovat hoivatyön kantavia teemoja, mutta pilotti toi lisäintoa saada asioita liikkeelle sekä noin 10 000 euron lisäresurssin kuhunkin pilottikohteeseen”, Espoon kaupungin palvelutalotoiminnasta vastaava kotihoidon palvelupäällikkö Leena Westerlund kehuu.

Westerlund korostaa, että hoivan lähtökohta on asukkaan kuunteleminen. Hoivatyössä on kuitenkin yhä vähemmän aikaa mihinkään ylimääräiseen. Hyvät käytännöt on siksi tärkeä saada rakennetuksi jokapäiväiseen arkielämään.

Kauklahdessa parvekelaatikot saatiinkin seniorikeskuksen palveluesimies Merja Sivulan koordinoimana juurrutettua osaksi perustoimintaa: jatkossa kussakin kerroksessa hoitajan päivittäisiin rutiineihin on lisätty tehtäväksi avustaa istutusten hoidossa.

Seuraavaksi Espoossa mietitään, kuinka asukkaiden toiveet saadaan yhä paremmin mukaan jo tilojen ja pihojen suunnitteluun.

Intiimejä kohtaamispaikkoja

Riepposen yllätti, kuinka huonoon kuntoon Soukan ja Espoon keskuksen palvelutalojen ulkotilat olivat päässeet. Perusparannusta oli kuulemma odotettu jo pitkään, eikä edes ylläpitoon ollut riittänyt resursseja.

Palvelukeskusten alueille on jo pitkään visioitu uusia senioriyksikköjä, joten nykyisten kiinteistöjen ja niiden ympäristöjen hoito ei ollut priorisointien kärjessä. Vanhusten huoli korjausten viivästymisestä oli ilmeinen, ja ympäristömuotoilussa päädyttiin pitkälti keskittymään kunnostustöihin.

Espoon keskuksen palvelutalossa parannettiin ruusupuistoon kauniisti aukeavan takapihan käyttöedellytyksiä. Epätasainen ja kapea laatoitus laajennettiin 40 neliön terassiksi, jolle aiemmin nurmikolla sijainnut pöytäryhmä sijoitettiin ja joka rajattiin Japani-henkisillä istutuksilla intiimimmäksi. Samalla korjattiin sadevesijärjestelmää, jotta sadevedet eivät valuisi talon rakenteisiin. Vielä kun ovien kynnykset madalletaan, on terassille helppo siirtyä omin voimin vaikkapa rollaattorilla.

”Asukkaat toivovat palvelutalojen pihoilta samaa kuin kotonakin, kuten aurinkoisia ja suojaisia paikkoja istua vaikkapa vieraiden kanssa. Kuitenkin helposti tehdään puistomaisia pihoja”, Riepponen päivittelee.

Jokainen voi vaikuttaa

Soukan palvelutalossa asukkaita vaivasi pihan ja terassin väärinkäyttö. Naapurusto ulkoilutti koiriaan puskittuneella piha-alueella. Jättömaan tuntu houkutteli myös nuorisoa, joka oli iltaisin kerääntynyt palvelutalon terassille ja jopa polttanut terassin avotakassa ulkokalusteita. Nyt takka oli taottu ilkivallan pelossa pellillä umpeen.

Puskien, roskien ja sammalen alta löytyi kuitenkin arkkitehtonisesti komea kokonaisuus, jota projektissa pestiin esiin esimerkiksi painepesurilla. Pihalta kaadettiin lukuisia haapoja ja terassille hankittiin sähkögrilli sekä istutuslaatikoita ja yrttipenkkejä, joiden luokse pääsee ruokalasta pyörätuolilla. Siistitty piha-alue rajattiin matalalla aidalla, jota maalattiin yhdessä asukkaiden ja hoitajien kanssa.

Palvelutaloissa ja seniorikeskuksissa on pitkät perinteet yhteisöllisyydestä ja yhdessä tekemisestä. Viriketoiminnan ohjaajan kanssa leivotaan, askarrellaan, otetaan vastaan vieraita, ulkoillaan. Kiinteistön ja pihan kunnostus on sen sijaan usein toisten tahojen vastuulla, eikä yhdessä tekemisen perinteitä välttämättä ole.

”Vastuut voivat alkuun tuntua tosi monimutkaisilta, etenkin kun ei tunne ihmisiä”, Riepponen toteaa. On arkkitehtia, pihasuunnittelijaa, viherhoitajaa, talonmiestä, kiinteistönhoitajaa, työpäällikköä. On omistajaa, käyttäjää, tilaajaa ja tuottajaa.

Tästä huolimatta Riepponen kannustaa kaatamaan vastuualueiden näkymättömiä rajoja ja ajattelemaan, että meistä jokainen voi vaikuttaa omaan työhön ja ympäristöön. Ympäristömuotoilija on huomannut usein olevansa se maanläheinen taho, joka on tulkkaamassa osapuolien tutustuessa.

Soukan palvelutalossa yritetään saada seuraavaksi mukaan myös lähiympäristön nuoret, jotta heillä olisi jatkossa jopa laillinen mahdollisuus grillata palvelutalon terassilla yhdessä vanhusten kanssa. Yhteistyötä naapurin nuorisotalon kanssa on viritelty.

”Asukkaiden itse lähiympäristöön tekemä teos säästyy ilkivallalta. Kun johonkin osallistetaan, se otetaan omaksi”, Riepponen toteaa.

Niko Riepposen vetämä Muotoile!Maa-toimenpide liittyy Osallistuva Espoo -kehitysohjelmaan. Tavoitteena on osallistaa ikäihmisiä oman lähiympäristönsä suunnitteluun ja rakentamiseen.

Kauklahden elä ja asu -senioritalon parvekkeella

Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksen asukas Aune Luoso ja hoiva-avustaja Angela Horrox esittelivät viime kesänä parvekkeella kasvattamiaan persiljoita, paprikoita, chilejä, ruiskaunokkeja ja monia muita kasveja. Parvekeviljely on toteutettu siten, että laatikoissa kasvavia kasveja voi hoitaa myös pyörätuolista käsin.