OECD:n laatiman varhaiskasvatuksen maaprofiilin mukaan Suomi sijoittuu eri maiden vertailussa kärkipäähän useilla laadun arvioinnin osa-alueilla. Esimerkiksi varhaiskasvatushenkilöstön koulutustaso ja kasvatushenkilöstön määrä suhteessa lasten määrään ovat korkeampia kuin OECD-maissa keskimäärin. Myös henkilöstön mahdollisuudet täydennyskoulutukseen ovat hyvät.
Suomalaisessa ja pohjoismaisessa varhaiskasvatuksessa varhaislapsuuden pedagogiikka yhdistyy perheille tarjottavaan hyvinvointipalveluun. Sekä lapsen hoidolliset, kasvatukselliset ja opetukselliset tarpeet että vanhempien tarpeet saada lapselleen hoitopaikka otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti yhden järjestelmän piirissä. OECD pitää tätä mallia hyvänä, ja sitä tavoitellaan laajasti myös muissa OECD-maissa.
Lue koko sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote.